Kirsi Pukkila

Valmennustausta (vuodet, koulutus, joukkueet, lajit, tasot, saavutukset jne.).

Olen toiminut 5 kautta pelaajavalmentajana (apuvalmentajana) Luvian Kiekon SM-sarjajoukkueessa, nuorten maajoukkueen valmentajana 2011-2012 ja viimeisimpänä vuoden LuKin B-juniorijoukkueessa valmentajana, yhä oman pelaamisen ohella.

Olen käynyt ringetteliiton pelaajasta valmentajaksi koulutuksen (I ja II-taso).

Miten olet päätynyt ringettevalmentajaksi?
Pelivuosia ja kokemusta lajin parissa on kertynyt kiitettävästi ja laji yhä kiehtoo. Pelaajia on melko vähän päätynyt vuosien varrella valmennuksen pariin, joten viime vuosina on ympäriltä tullut ”tuuppauksia” valmentamisen suuntaan. Vielä joitain vuosia sitten ihmettelin, että mikä valmentamisessa voisi kiehtoa, ajatukset siitä ajasta hiukan muuttuneet...

Mitkä ovat vahvuutesi valmentajana?

Pitkä pelaajaura, pelin ymmärtäminen.

Tavoitteesi valmentajana? Mitä haluat saavuttaa / minne haluat yltää? Missä asioissa haluat kehittyä?

Tavoitteet omalle valmentamiselle ovat vielä jossain määrin arvoitus. Kun pelaaminen loppuu, niin eiköhän sitten valmentamiseen liittyvät asiat ala paremmin hahmottua.

Ajattelen, että tekemällä oppii paljon ja toisaalta oppiminen tuo halua tietää lisää. Näin ollen tarve oppia yhä enemmän ja uusia asioita lisääntynee matkan varrella. Tällä hetkellä, kun ihan käytännön valmennustyötä (eli harjoitusten ja pelin vetämistä) on tehnyt vielä melko vähän, niin sitä oppia ja ehkä myös omaa tyyliä tai tapaa valmentaa vielä opettelee.

Kuvaile valmennusfilosofiaasi. Mitä asioita pidät tärkeimpinä? Mihin ja millä keinoin pyrit valmennuksessasi?

Koen tärkeänä hyvän vuorovaikutuksen ja luottamuksen. Ajattelen, että hyvä valmennussuhde valmennettaviin on pohja tulokselliseen valmentamiseen. Ajattelen, että pelaajan tulee itse innostua uusista haasteista ja mahdollisuuksista. Näin herää halu kehittyä ja tehdä niiden eteen töitä.

Kerro yksi mieleenpainuvimmista kokemuksistasi valmentajana.
Nuorten MM-kisat Londonissa Kanadassa 2012.

Mitä oppeja olet saanut toisilta ringettevalmentajilta? Onko sinulla ollut valmennuksellista ”oppi-isää”?
En osaa sanoa onko varsinaista oppi-isää, mutta jo pelaajauralta on tarttunut ringetteoppia aikoinaan Lapinlahdelta Juha Pohjolalta. Toisaalta nyt valmennuksen alkumatkalta valmennuksellisten ajatusten kehittymistä on tukenut Antero Kivelä. Ja voi olla, että ilman hänen tukeaan en olisi valmennuspolun alulle tullut lähteneeksi, ainakaan vielä.

Kenestä ringettevalmentajasta haluat lukea seuraavan haastattelun?

Petra Ahokkaasta.