Seminaari 2018

Kuva: Terhi Pinomäki
Kuva: Terhi Pinomäki
Kuva: Terhi Pinomäki

Kehittyvä Ringettekoutsi: Oleellisen oivaltaminen on tärkeintä

Syysseminaarissa pureuduttiin valmentajan osaamistarpeisiin ja tulevaisuuden ringeten vaatimuksiin, mutta työstettiin myös jokaisen omaa valmentajuutta.

Kesäharjoittelukausi sai hyvän päätöksen, kun valmennusväki kokoontui Kisakallioon lauantaina 18.8. pohtimaan ringeten tulevaisuutta ja omaa valmennusosaamistaan. Paikalle kerääntynyt 18 henkilön joukko sai aikaan hyvää pohdintaa ja viiltäviä ideoita.

 

Mitä huippupelaajan pitää osata?

Maajoukkueen päävalmentaja valintoineen on ringettekahvipöytien kestopuheenaiheita. Nyt kaikille halukkaille oli tarjolla mahdollisuus kuulla ajatuksia siitä, millaisia ominaisuuksia ja asioita päävalmentaja Timo Himbergin mielestä pelaajille kannattaa opettaa.

Himberg totesi maajoukkuetoiminnan ottaneen vuosien varrella aimo harppauksia kohti urheilullisuutta. Tuki ja valmennus ovat nyt entistä suunnitellumpia ja kokonaisvaltaisempia ja niiden tarjonnassa on kuunneltu pelaajien tarpeita. Tärkeinä painopisteinä ovat olleet muun muassa psyykkinen valmennus ja fysioterapia.

– Seurajoukkueessa tärkeimpiä asioita olisi opettaa, mitä on urheilijan elämä. Valmentajan tehtäviin kuuluu laadukkaan arkitreenaamisen ohella kertoa, miten esimerkiksi vapaa-aika ja treenaaminen on mahdollista rytmittää niin, että tulokset paranevat, Himberg muistuttaa.

Harjoittelussa Himberg vannoo leikkisyyden ja kisailujen nimeen. Luistelun, laukauksen, syöttämisen ja syötön vastaanoton on kuitenkin oltava hallussa.

– Kun pelaajalla on lajin perustekniikat hallussa, hän todennäköisesti pystyy soveltamaan niitä erilaisiin taktiikoihin. Tavoitteena pitäisi olla, että perustekniikoita ei tarvitsisi enää aikuistasolla painottaa, vaan silloin voitaisiin keskittyä pelaamisen hiomiseen.

Himberg alleviivasi puheenvuorossaan erityisesti sitä, mitä pelaajilta voi vaatia:

– Henkilökohtaisessa taktiikassa tilan voittaminen ja ratkaisujen tekeminen korostuvat. Pelaajalle pitää kyetä opettamaan erilaisia ratkaisumalleja, joista hän sitten valitsee tilanteeseen sopivimman. Ringetessä pienen tilan päätypelit ovat ratkaisevia. Taitava teränkäyttäjä ja laukoja selviää niistä tehokkaimmin.

Himbergin viesti seuravalmentajille oli selkeä: kouluttaudu, arvioi itseäsi ja joukkuettasi, seuraa muuta urheilua aktiivisesti ja sovella sitä ringetteen. Lukemalla kirjallisuutta ja poimimalla vinkkejä vaikkapa YouTubesta pääsee jo pitkälle.

 

Mitä on tulevaisuuden ringette?

Seuraavana ääneen pääsi niin ikään pitkään maa- ja seurajoukkueissa vaikuttanut Kim Forsblom. Hän pohjusti ryhmäkeskusteluja tuomalla esiin ringetessä vuosien varrella tapahtuneita sääntömuutoksia sekä muiden lajien innovaatioita. Renkaiden ja mailan värien muutokset, 30 sekunnin hyökkäysaika ja erien määrät ovat tuoneet ringetteen vauhtia ja taktisia muutoksia. Varsinaisia mäkihypyn V-tyylin tai korkeushypyn floppauksen kaltaisia lajia mullistaneita ideoita meillä ei vielä ole nähty.

– Minulta on kysytty toisinaan, voisinko opettaa edustusjoukkueen pelikirjan junnuvalmentajille tai junnuille. Toivon, että kun juniorit nousevat edustustasolle, peli on kehittynyt sen verran, että pelikirjaakin on pitänyt päivittää. Juniorivalmentajan pitäisikin sen sijaan pohtia, mitä ringette on 6–10 vuoden kuluttua ja miten pelaajia voisi siihen valmistaa, Forsblom valottaa.

Harjoittelun tulisi perustua siihen, mikä on pelaajan päätavoite, sen sijaan, että tähdättäisiin lyhyellä aikavälillä johonkin sarjapeliin tai turnaukseen.

Forsblomin puheenvuoron jälkeen seminaariväki jakautui pienryhmiin visioimaan ringeten tulevaisuutta. Ideoita viuhui oikealta ja vasemmalta niin pelaajien, pelin kuin valmennuksenkin suhteen. Selkeitä teemoja olivat:

  • Laji- ja pelianalyysin teettäminen: kättä pidempää siihen, mitä ringette vaatii.
  • Valmennusosaamista pitäisi arvostaa enemmän: valmentaakseen tietyllä tasolla pitäisi olla myös jokin soveltuva koulutus ja osaamista pitäisi ainakin päivittää säännöllisesti.
  • Koko kentällisen pitäisi päästä osallistumaan peliin enemmän: millaisia sääntömuutoksia tai ideoita peliin tämä vaatisi?
  • Maalivahteja pitäisi kouluttaa ja tukea enemmän: joukkueet eivät saisi kaatua siihen, että maalivahti puuttuu.

Keskustelu kävi vilkkaana ja siinä vilahteli aika ajoin mukana myös harrastusmahdollisuuden tarjoaminen kaikille sukupuoleen katsomatta.

 

Kehittyvä ringettekoutsi

Ringeten vaatimuksiin perehtymisen jälkeen iltapäivällä jokainen osallistuja pääsi työstämään omaa valmentajuuttaan Suomen Valmentajien kouluttajan Sanna Laineen johdolla Kehittyvä koutsi -työpajassa. Ensin seminaariväki tutustui valmentajan osaamiseen ja voimavaroihin ja sen jälkeen opetteli sanoittamaan omaa osaamistaan.

– Menestyksen avain on oppiminen. Käytännössä oppiminen jalostuu osaamiseksi ja jos hyvin käy, lopputuloksena on myös menestystä, Laine muistutti.

Lajiosaamista kokoushuone oli pullollaan, mutta keskustelujen myötä huomattiin, miten paljon sieltä löytyi myös yleistä urheiluosaamista, ihmissuhdetaitoja sekä itsensä kehittämisen taitoja. Porukalla tutustuttiin myös erilaisiin valmentajan toimintaympäristöihin. Lisäksi jokainen asetti itselleen osaamistavoitteita ja askeleita, joiden avulla niitä kohti lähtee pyrkimään.

Kokonaisuutena osallistujat olivat päivän antiin erittäin tyytyväisiä ja ideoita tuleviin seminaareihin saatiin paljon.